le (dés)espoir

Aamulla oli ihan paska fiilis ( tai siis päivällä klo 13 kun sain vihdoin itseni revittyä ylös sängystä ). Eilinen ilta meni ihan päin helvettiä ja sorruin ahmimaan kaikkea mitä ei todellakaan olisi pitänyt... kämppis tarjosi mokkapalaa enkä kehdannut kieltäytyä. No, eihän se tietenkään jäänyt siihen, vaan tottakai mun piti sit vielä ahtaa itseeni suolapähkinöitä. Ja jäätelöä. En ymmärrä mikä muhun meni, oon niin vihanen itselleni tosta retkahduksesta.

Onneksi tänään oon saanut pidettyä itseni kurissa. Kävin iltapäivällä vesijuoksemassa ja oon siitä ihan fiiliksissä :) Oon surkea uimari, mutta vesijuokseminen on kivaa, vaikka tunnenkin oloni aika epävarmaksi uimapuvussa. Onneksi siellä hallissa ei kuitenkaan ollut hirveesti porukkaa. Lisäksi olin tänään balettitunnilla ja tehtiin pitkästä aikaa kaikkia ihania isoja hyppyjä lopputunnista. Oli aivan ihana tunti! Vaikka mun reidet näyttikin taas ihan valtavilta trikoisiin ahdettuna...

Huomenna on sit lähtö porukoiden luo, ja ahdistus vaan kasvaa entisestään... On tietenkin ihanaa päästä taas viettämään aikaa vanhempien ja koiran kanssa, mutta kun siihen liittyy aina hirveät määrät ruokaa. En haluaisi salata porukoilta mitään, koska ne on mulle rakkaimmat ihmiset koko maailmassa, mutta eihän ne tätä ymmärrä. Pari seuraavaa viikkoa tulee muutenkin olemaan vähän hankalia syömisen kannalta: on synttärit, Göteborgin matka, J:n tapaaminen ja kaikkea... pakko vaan pysyä lujana ja yrittää silti olla loukkaamatta mulle tärkeitä ihmisiä. Anteeksi rakkaat, että olen näin vaikea.

---

Damage of the day:
paahtis voilla
tomaattikeittoa
2 Vitalineaa
omena
+kahvia, kokis zeroa, vettä

yht. ~300kcal

la pâques... au secours

Reidet on se kohta mun kropassa, mitä inhoan varmaan eniten. Joskus peruskouluikäisenä olin alipainoinen ja mulla oli ihana väli reisien välissä, mut lukiossa menin lihomaan sen umpeen. Nykyisin kun kävelen, mun reisien yläosat osuu toisiinsa, ja se tunne on sanoinkuvaamattoman kamala. Shortsien pitäminen kesällä on tän takia mulle todella epämieluisaa. Lisäksi, treeneissä tuntuu siltä, etten saa tarpeeksi aukikiertoa jalkoihin mun läskireisien takia. Jos reisien välissä olisi tilaa, saisin lonkasta kierrettyä koko jalan auki paljon paremmin  ja kaikki olisi helpompaa. Joten, reidet on siis ensimmäinen paikka, missä haluan nähdä tuloksia!

Pääsiäinen on ihan kohta. Oon menossa porukoiden luo useammaksi päiväksi viettämään pyhiä, eikä mulla ole aavistustakaan, miten pystyn välttelemään kaiken maailman pääsiäisruokia, suklaata ja vaikka mitä paskaa. Houkutus tulee olemaan liian suuri, miten ihmeessä mä voisin kieltäytyä? Musta tuntuu, että äidillä on joku kyky nähdä suoraan mun lävitse, että se tietää aina jos yritän salata siltä jotain. Nyt varsinkin, kun asun omillani, se tuntuu olevan erityisen huolissaan mun syömisestä. Haluaisin oppia oksentamaan, että voisin edes joskus syödä normaalisti muiden kanssa. En vaan oo koskaan vielä onnistunut saamaan ruokaa ylös, vaikka oon yrittänyt. En tiedä mitä teen väärin, mutta on tosi turhauttavaa istua vessassa tuntikausia kakomassa ilman että mitään tulee ylös.

Tänään syömiset on toistaiseksi menneet hyvin. Aamulla paljon vettä, paahtis ja kahvia, ja hetki sitten söin Knorrin tomaattikeittoa, joka oli yllättävän hyvää. Ja annoksessa vaan 85kcal! Yleensä en hirveesti syty noille valmisruuille, mutta toisaalta niistä on tosi helppoa laskea kalorit. Illemmalla aion syödä vielä omenan ja Vitalinean, ja laskeskelin, että päivän saldoksi tulisi noin 250kcal. Ei huono, kun oon asettanut  ylärajaksi 500kcal/ päivä...! Tällä hetkellä mun tavoitepaino on 45 kiloa. Mitään aikarajaa en ole asettanut, kunhan kevenen vähintään nuo kolme kiloa ennen kesää ja shortsikelejä!

salut, c'est moi

Mä haluan olla laiha.

Tuo ajatus, tuo yksinkertainen ajatus on ollut mun mielessä jo vuosikaudet. Mutta niin - oikeastaan vain pelkkänä ajatuksena, sillä enhän mä koskaan voisi alkaa todella laihduttamaan, mähän olen ihan normaalipainoinen. Niin ainakin muut ihmiset ja bmi väittää, mut miksi musta ei sitten tunnu siltä? Mä haluan olla enemmän, mä en halua olla normaali.

Niin monia kertoja mä oon yrittänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja oikeesti alkaa laihduttamaan, päästä eroon läskistä, joka estää mua olemasta se kuka oikeasti haluaisin olla, mutta aina mä oon sortunut. Tällä kertaa mä aion pitää huolen siitä, ettei niin tule käymään. Tällä kertaa mä saavutan mun tavoitepainon ja näytän upealta kesällä. Mä tiedän, että mä pystyn, kunhan en vaan luovuta. Tää blogi tulee auttamaan mua olemaan vahva ja pitämään mun päätöksen. Oon innoissani, vaikka tiedät ettei laihtuminen ole helppoa, mut mä pystyn tähän!

---

Tänään oli hyvä päivä, vaikka ajattelinkin ruokaa melkein koko ajan. Pystyin silti olla syömättä mitään ylimääräistä, vaikka näläntunne oli ja on edelleen kova. Selvisin treeneistäkin kunnialla, vaikka tunsinkin itseni ehkä vähän normaalia väsyneemmäksi jälkeenpäin. Onneksi nälkä ei haitannut tanssimista, vaan sain taas kaikki pahat ajatukset työnnettyä hetkeksi pois mielestä ja päästää itseni lentoon... tanssi on mun huume <3

---

Tänään nielty:
kaksi paahtoleipää voilla
lohisalaatti
kahvia, teetä, vettä